Historian tunteminen on vakaan tulevaisuuden rakentamisen edellytys



Itsenäisyyspäivän lähestyessä tulee mietittyä tuon päivän merkitystä nyky hetken suomalaisille. Me, tämän hetken työikäiset, olemme saaneet suunnattoman arvokkaan lahjan – itsenäisen hyvinvointivaltion, joka tarjoaa meille runsaasti mahdeollisuuksia koulutukseen, työhön, perheestä huolehtimiseen, vapaa-aikaan ja turvaan. 

Meillä on vahva perusluotto siihen, että lapsemme saavat hoivaa ja koulutuksen, ja että saamme apua ja tukea, kun elämäntilanne niin vaatii. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita emme voi ottaa itsestäänselvyytenä. Nämä ovat asioita, joiden eteen pitää joka päivä tehdä tietoisia tekoja ja päätöksiä, jotta myös jälkipolvemme saavat nauttia samasta perusluottamuksen tunteesta yhteiskuntaamme kohtaan.


Suomen itsenäisyyden eteen on taisteltu ja menetykset taisteluissa ovat olleet raskaat. Tahto yhteisestä, omasta maasta on ollut vahva ja se tahto on yhdistänyt pienen maan kansan. Elämme nyt aikaa, jossa Euroopassa käydään sotaa, olemme juuri selviämässä pandemiasta ja sen jälkiä korjataan vielä pitkään. Myös ilmastonmuutos ja kiihtyvä luontokato luovat globaaleja haasteita. Hyvinvointivaltion kohtalon kysymyksiä on, haluammeko selvitä näistä kivikkoisista mäistä, nyt kohdatuista haasteista yhdessä? 


Tämän hetken haasteet Suomessa eivät ole samalla tapaa verrattavissa isovanhempiemme sota-ajan ja sen jälkeisen rakentamisen ajan haasteisiin, mutta ne ovat toistaiseksi kovimmat, joita meidän sukupolvemme on kohdannut ja joidenka jälkiseurauksia joudumme vielä kohtaamaan. Meidän tehtävämme on ratkaista mihin suuntaan Suomea rakennetaan – haluammeko maan, jossa huolehditaan edelleen kaikista, ylläpidetään hyvinvointia ja turvaverkkoa joka kantaa, kun kohtaamme ongelmia?


Hyvinvointivaltio on rakennettu työllä, halulla luoda turvallisuutta ja mahdollisuuksia kaikille, ei vain niille, jotka sattuvat syntymään vaurauden keskelle. Työllä me saamme myös pidettyä Suomen hyvinvoinnin yllä. Työvoimapulan aikana, on tärkeää ottaa vastaan jokaisen työpanos. Toisilla se on suurempi, toisen voimat riittävät pienempään. Sillä, että arvostamme jokaisen panostusta ja kannustamme kaikkia antamaan osansa, on valtava merkitys. Jokaisen meistä on voitava tuntea olevansa arvokas osa yhteiskuntaa.  

Rakennetaan myös tulevaisuuden Suomesta yhteiskunta, jossa tehdään työtä yhteisen hyvinvoinnin eteen. Vain niin saamme voimavarat riittämään lasten kasvun ja oppimisen turvaamiseen, arvokkaan vanhuuden hoivan riittävyyteen ja muun turvaverkon ylläpitoon.  

Tehdään se yhdessä!

Hanna Laine

Lähijunaliikenteen aloittaminen Ruutanassa ei vaadi raskaita rakenteita

Useita vuosia on ollut Kangasalan päätöksenteon tavoitteena palauttaa lähijunan seisake Ruutanaan. Junaliikenne on entistä enemmän kannattava hanke, koska se vastaa tarpeeseen liikenteen päästöjen vähentämisestä sekä sujuvasta liikkumisesta kaupunkiseudulla. 

Nyt kaupungin teettämä selvitys on karua luettavaa. Lopputulos hinnassa on järkyttävän korkea ja seisakkeen rakenne sivuraiteineen ja kallistuksen oikaisuineen tarpeeton ja liian raskas.

Selvitys ei mielestäni riittävästi huomioi Tampereen kaupunkiseudun tekemää lähijunaselvitystä, jossa todetaan, että ensimmäisessä vaiheessa hyödynnämme tehokkaasti nykyisiä raiteita, lisäämme junaliikenteen kysyntää rakentamalla mm. Ruutanan seisakkeen ja lisätään maankäyttöä seisakkeen tuntumassa sekä hankkimalla lisää junavuoroja seudun asukkaiden käyttöön.

Tehdystä selvityksestä kirjoitti myös Kangasalan-Sanomat 30.11.2022 lehdessä. Selvitys ei anna vastausta siihen, mitä on tavoiteltu. Tavoite on ollut saada ympäristöön sopiva, puurakenteinen seisake, jolla lähijunaliikenteen aloitus onnistuu. Kevyemmän rakenteen toteutuksen kustannus on miljoonien sijaan satoja tuhansia, ollen näin paljon lähempänä toteutusmahdollisuutta. Puusta rakennettu seisake on turvallinen ja se voidaan hyvin suunnitella ympäristöön sopivaksi.  Muualla Suomessa on pystytty toteuttamaan seisakkeita kevyemmällä ja halvemmalla mallilla. Junasta poistumiseen ei tarvita koko junan pituista laituria, lyhyempikin riittää. Oulun seudulla esimerkiksi Limingassa, jolla junasta poistumisen käytettävät vaunut kuulutetaan hyvissä ajoin ennen seisaketta, onnistuu matkustaminen hienosti, ilman täysimittaista laituria.

Mikäli aidosti haluamme saada lähijunaliikenteen toimimaan myös Kangasalla ja parantaa joukkoliikennemahdollisuuksia Ruutanan alueella, on tärkeää selvittää nopeasti ja kohtuullisella hinnalla toteutettava vaihtoehto. Sellaisia on kyllä jo olemassa, työhön ei tarvitse lähteä tyhjästä. 

Hanna Laine

Valtuuston puheenjohtaja

Lasten ja nuorten väkivallan kasvu on saatava pysäytettyä

Kangasalan Sanomissa 9.11.2022 ollut juttu lasten ja nuorten kasvaneesta väkivallan käytöstä oli surullista luettavaa. Tähän suuntaan on saatava muutos. Ensi vuonna tapahtuva hyvinvointialueiden aloitus on saatava sujumaan niin, että nyt käytössä oleviin, kouluilla tarjottaviin palveluihin, kuten psykologi ja kuraattori palveluihin, ei tule katkoksia. Käynnissä olevien hoitosuhteiden on jatkuttava katkeamatta muutoksen yli. On pystyttävä selkeyttämään ja parantamaan perheiden tukemiseen suunnattuja palveluja ja ne pitää myös helposti saavuttaa.

Mielenterveyspalvelut ovat olleet jo jonkin aikaa kriisissä, henkilöstöä ei ole ja jonot kasvavat. Myös tässä on löydettävä uusia, varhaisen palvelun muotoja, jotka auttavat lapsia ja nuoria. Kasvatusohjaajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrän on oltava riittävä. Lapsia ja nuoria on autettava toimimaan niin, että he eivät päädy tilanteeseen, jossa vaarantavat oman tai toisten tulevaisuuden väkivaltaisella tai muuten tuhoisalla käytöksellä. Lasten ja nuorten on saatava kohdata aikuisia, jotka tukevat ja auttavat sekä ohjaavat oikealle tielle. Tämä on meidän jokaisen tehtävä!

Kolmannen sektorin toimijat, mm. urheiluseurat, seurakunta ja yhdistykset, ovat myös tärkeässä roolissa niin lasten ja nuorten turvallisen toiminnan järjestämisessä, kuin vanhempien tukemisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä.

Vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista on meillä kaikilla. Tarvitaan rajoja, rakkautta ja välittämistä, että lapset ja nuoret voivat tuntea olevansa turvassa, eikä turvattomuus purkaudu ikävällä tavalla. Myös aikuisten on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten kohtelemme toisiamme. Vihapuhe ja vastakkainasettelu eivät rakenna turvallista ympäristöä hyvälle lapsuudelle ja nuoruudelle.

Hanna Laine

Kangasalan valtuuston puheenjohtaja

Hyvinvointialueen hallituksen 1. Vpj.

Kangasala

Pirkanmaan SDP:n piirikokous päätti ehdokasasettelusta

Pirkanmaan Sosialidemokraattien piirikokous on asettanut minut ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kiitos tästä luottamuksesta.

Maailman tapahtumat ovat kuluneen vuoden aikana tuoneet entistä vahvemmin esille, että sisäisen turvallisuuden rakentaminen on kaikkien yhteinen asia. Koska juuri me suomalaiset ja suomessa asuvat teemme ne toimet, joilla joko pysymme pystyssä tai kaadumme.

Kuten vanha sanonta kuuluu, maan hyvyyttä mitataan sillä, kuinka hyvin se pitää huolta heikoimmistaan. Työ, terveys ja turvallisuus luovat pohjan täysipainoiseen osallisuuteen yhteiskunnassamme. Yhtälailla yhteiskunta tarvitsee meidän panoksemme toimiakseen.

Arkielämän todellisuus ei kuitenkaan aina mene niin, että meillä jokaisella olisi kaikkia näistä kolmesta elämän kaikkina hetkinä.

Hyvinvointivaltio on rakennettu juuri sitä varten, että elämässä kohdattujen ongelmien yli autetaan ja tuetaan. Työttömyyden kohdatessa, terveysongelmien keskellä tai henkilökohtaisen turvallisuuden ollessa vaarassa, meillä on järjestelmä joka auttaa eteenpäin. Jokaisen on voitava vaikuttaa omaan elämäänsä, tulla kuulluksi ja saada apua. 

Yhteiskuntamme on kohdannut suuria ja nopeita muutoksia 2000-luvun aikana. Haasteet ovat tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa hyvin erilaisia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Terveydelliset ongelmat ovat viime vuosina muuttuneet. Painopiste on siirtynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksista mielenterveyden haasteisiin. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suurin yksittäinen syy on masennus, joka vie eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä.

Riittävää ja oikeanlaista apua ei ole nopeasti saatavissa ja ongelmat pitkittyvät. Tämä vaikuttaa laaja-alaisesti niin opiskeluissa kuin työssä jaksamiseen. 

Ihmisiin kohdistuvat odotukset menestymisestä jatkuvasti kiihtyvässä tahdissa ja muuttuvassa ympäristössä, voivat nujertaa kenet tahansa. Meidän pitää pystyä toimimaan niin, että jokainen kokee voivansa elää täysipainoista elämää omana itsenään kiinteänä ja tarpeellisena osana yhteiskuntaamme. Rimaa ei saa asettaa liian korkealle liian varhaisessa vaiheessa.

On kehitettävä ja lisättävä nopeita, matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla ongelmat eivät pitkity. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea pystytään antamaan, sitä pahemmilta tilanteilta vältytään.

Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja mielenterveysongelmien hoitoon on lisättävä matalan kynnyksen resurssia niin varhaiskasvatuksen, koulupolun kuin neuvolajärjestelmän piiriin. Nuorten aikuisten on puolestaan löydettävä helposti keskusteluapua elämän haastavissa kysymyksissä. Rutiininomaisesti toteutettaviin hoidollisiin asioihin on puolestaan kehitettävä yhä toimivampia digitaalisia ratkaisuja, jotta henkilöstöä vapautuu kohtaamista vaativiin hoidollisiin palveluihin.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kantokyvyn osalta huomio tulee kiinnittää myös huoltosuhteemme nopeaan muutokseen seuraavien vuosien aikana. Vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa – toimiakseen edes nykyisellä hyvinvoinnin ja palveluiden tasolla, hyvinvointivaltiomme tarvitsee nopeaa muutoskykyä ja ihmisiä rakentamaan tätä muutosta.

Työllisyyden kasvattamisella on oleellinen rooli siinä, että hyvälaatuiset palvelut pystytään tuottamaan myös tulevaisuudessa ikääntyvälle väestölle. Myös lasten ja perheiden palvelut sekä kaikkien terveyspalvelut on pystyttävä rahoittamaan. Ketään ei ole varaa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tärkeitä toimia on jo onneksi myös tehty. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen, perhevapaauudistus ja sote-uudistus näistä suurimpina. Tästä on hyvä jatkaa. Suuret rakenteelliset muutokset vaativat pitkäjänteistä työskentelyä ja yhteistä tahtotilaa vastata jo ennakoivasti tulevaisuuden horisontissa näkyviin haasteisiin.

Jotta hyvinvointivaltio voi toimia kaikkien parhaaksi, tulee jokaisen Suomessa toimivan tuntea myös halua antaa panoksensa yhteiskunnan toimimisen eteen. Tämä halu rakentuu tiedosta, että on turvassa, kokemuksesta, että on arvokas osa yhteiskuntaa, ja on riittävä juuri omana itsenään. 

Suomi on pidettävä maana, joka huolehtii kaikista ja jota kaikki haluavat rakentaa, kukin omalla panoksellaan.

Hanna Laine

Eduskuntavaaliehdokas SDP,

Kangasala, Pirkanmaa

:

Parhaat toimintamallit käyttöön koko hyvinvointialueella

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on valmisteltu useita vuosia. tämä on osin näkynyt niin, että uusia investointeja ei ole tehty ja tilat eivät enää sovi parhaalla mahdollisella tavalla nykyaikaiseen toimintaan. ensimmäisiä tehtäviä tulevalla valtuustolla on palveluverkon tarkastelu. 

Näiden odottelun vuosien aikana on kuitenkin tehty myös loistavaa kehitystyötä. Monessa Pirkanmaan kunnassa on mietitty, miten palveluita voidaan tehdä paremmin ja asiakkaiden tarvetta on kuunnellen. Tästä yhtenä esimerkkinä Aamulehdenkin esiin nostama Ylöjärven lastensuojelun kehittäminen. 

myös Kangasalla on tehty vahvaa kehitystyötä sote-palveluissa. Tässä esimerkkinä kaksi kehitettyä toimintamallia. Neuvolassa käyttöön otettu Vauvaperhetyö Untuvikko, joka on aloitettu 24.9.2021 sekä Nepsy-nappula, jonka kautta tarjotaan matalan kynnyksen arjen tukea lapsiperheille. Nappula on ollut käytössä keväästä 2021 alkaen. Myös muuta kehitystyötä on tehty. Oleellista kehittämisessä on, että henkilökunta on mukana tai uudistaminen on henkilökunnasta lähtöisin. silloin varmistetaan uuden mallin toimivuus myös käytännössä.  Myös asiakkaiden esiin tuoma selvä tarve toimintatapojen muutokselle on hyvä lähtökohta miettiä asioita uudella tavalla.

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä, kun palveluiden toimintamalleja mietitään, on tärkeää tiedostaa, että edellä mainitsemaani kehitystyötä on tehty eri puolilla maakuntaa jo pitkään. Yhdessä on käytävä läpi parhaita käytäntöjä ja otettava niitä käyttöön riippumatta siitä missä ja kenen toimesta ne on kehitetty. Näin saadaan monipuolisesti käyttöön hyviä ja tehokkaita käytännön työssä kehitettyjä malleja. 

Hanna Laine,

Kangasala

Ajatuksiani kehitysvammaisten palveluista hyvinvointialueella

Minulta on kysytty ajatuksiani liittyen vammaisten palveluihin. Päätin ne myös kirjoittaa kaikkien luettavaksi. Ensin muutama sana omasta tavastani kohdata ihmisiä joilla on syystä tai toisesta rajoitteita toiminnassaan. 

Haluan kohdata ihmiset aina ensin ihmisinä, en vamman tai sairauden kautta. Liian usein mm. lasten kohdalla puhutaan ensin fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista ja sitten vasta ihmisestä. Haluan, että hyvinvointialueen arvoihin tulee mukaan juuri ihmisen kohtaaminen ja ihmisen palvelut. Kehitysvammaiset tarvitsevat monia samoja palveluita, kuin me muutkin, myös sote puolelta. 

Tässä konkreettisia ajatuksiani:

1. Ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioituksella on suuri merkitys. Kuunnellaanko, pyritäänkö oikeasti saamaan esiin ihmisen oma tahto, vai jonkun ammattilaisen tulkinta siitä, mikä olisi tarpeen ja hyväksi. Eli itsemääräämisoikeus, ja osallisuus omiin asioihin niin kehitysvammaisten asumispalveluissa, kotipalveluissa, avustajapalveluissa, että kaikissa muissakin hyvinvointialueen palveluissa. 

2.Alueelle pitää perustaa vammaisneuvosto, jonka näkemystä kuullaan. 

3.Päätöksiä valmisteltaessa niistä pitää tehdä lapsivaikutusten arvio ja vammaisvaikutusten arvio. 

4.Vammaisella ihmisellä pitää olla kotona asuessa ja asumispalveluissa mahdollisuus omaan sosiaaliseen ja vapaaseen elämään ja häntä pitää siinä auttaa ja tukea, elämää ei saa turhaa rajoittaa. Näitä laatukriteereitä pitää käyttää mm. Asumispalveluita hankittaessa.

5. Henkilökohtaista budjettia pidän mahdollisena, yksilölliset tarpeet paremmin huomion ottavana mallina, juuri kehitysvammaisten kohdalla. Kyse on yksilöistä, omien tarpeidensa kanssa ja silloin ei ole mitään valmista kaikille sopivaa mallia. Samalla palveluiden tarve on kuitenkin suurempi, kuin meillä ilman rajoitteita elävillä. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa pitää ainakin selvittää hyvinvointialueella.

6. Omaishoidon tuki pitää maksaa kaikille siihen oikeutetuille, ja vapaiden pitää toimia. 

7. Säännöllisesti on käytävä keskustelua vammaisjärjestöjen ja omaishoitajien järjestön kanssa palveluiden toimivuudesta. 

Aluevaalit lähestyvät, valitse ehdokkaasi rakentamaan uutta hyvinvointialuetta! Numeroni on 659

Aluevaaleissa valitaan uuden hyvinvointialueen valtuuston jäsenet. Uusi valtuusto päättää siitä missä ja miten alueen sosiaali-  ja terveyspalvelut asukkaille tuotetaan. On tärkeää, että aluevaltuustoon tulee valituksi jäseniä kattavasti eri puolilta Pirkanmaata. Erilaisten alueiden tuntemus on tärkeää palveluiden järjestämisessä. Pitkä ja monipuolinen kokemus päätöksenteossa antaa minulle vahvan pohjan olla mukana luomassa uutta päätöksentekomallia. 

Olen Hanna Laine, 49 vuotias Lähihoitaja Kangasalta. Työskentelen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Toimin luottamustehtävissä mm. Kangasalan valtuuston puheenjohtajana ja Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Harrastan monipuolisesti liikuntaa ja lukemista.

Lasten ja nuorten palvelut

 Perheiden tulee saada tukea ja ohjausta mahdollisimman varhain. Kangasalla on pitkälle kehitelty sähköinen perhekeskus, se on mahdollista ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella. Sitä kautta perhe voi löytää kaikki palvelut yhdestä paikasta ja ottaa yhteyttä. Yhä enemmän palveluita tulee saada varhaiskasvatuksessa ja koulussa ilman lasten kuljettamista paikasta toiseen. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten hyväksi tulee toteuttaa saumattomasti. Koronan jälkihoidossa on huomioitava erityisesti lapset ja nuoret. Lastensuojelun sijaishuoltoa on kehitettävä ja lisättävä alueella omaa palvelua. 

  • Perheille tukea oikeaan aikaan. 
  • Saumatonta yhteistyötä varhaiskasvatuksessa ja koulussa eri ammattilaisten kesken.
  • Koronan jälkihoidosta on huolehdittava riittävästi

Hyvinvoivat työntekijät

Henkilökunnan hyvinvointi näkyy suoraan asiakkaiden laadukkaissa palveluissa. On tärkeää, että henkilökunta on aidosti voimavara ja ihmisiä kohdellaan arvostavasti. Hyvinvointialue on monien eri ammattilasten työpaikka, hoitajien ja lääkäreiden lisäksi on ruokahuollon, puhtaanapidon, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon ja tekniikan ammattilaisia. Työnantajan vaihdos on toteutettava sujuvasti, henkilöstöä kuunnellen. Palkkojen harmonisointi on saatettava nopeasti valmiiksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä,  työssä jaksamisen riittävä tuki  ja tasa-arvoinen kohtelu tekee alueen työpaikoista houkuttelevia.

  • Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtamiseen
  • Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tukea työssä jaksamiseen.
  • Tasa-arvoinen kohtelu ja jokaisen työn arvostaminen on tärkeää.

Mielenterveys

Apua mielenterveysongelmiin on saatava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorille apua tulee tarjota kouluissa ja oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä. Työikäisten tulee saada apua nopeasti yhdeltä luukulta, pompottelu pois. Ikäihmisten mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Psykiatrisia sairaanhoitajia on saatava lisää sekä kotihoitoon että asumispalveluihin. 

  • Hoitotakuu myös mielenterveyspalveluihin
  • Oppilaitoksiin matalan kynnyksen keskusteluapua
  • Ikäihmisten mielenterveyspalveluihin enemmän huomiota

Ikäihmisten palvelut

Palvelua on saatava oikea aikaisesti oikeaan paikkaan. Ketään ei voi väkisin pitää kotona, jos toimintakyky ei siihen enää riitä. Oikea-aikainen palvelutarpeen kartoitus ja toimintakyvyn riittävä tukeminen mahdollistavat hyvän elämänlaadun mahdollisimman pitkään. Riittävät resurssit kotihoitoon ja asumispalveluihin luovat turvallisuutta.

  • oikeaan aikaan yhdeltä luukulta
  • Riittävät resurssit kotihoidossa ja asumispalveluissa
  • Oikeus tarpeen mukaiseen palvleumuotoon, ketään ei pidetä väkisin kotona

Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon palvelut

Palo – ja pelastustoimen palvelut ovat toimineet Pirkanmaalla aluepelastuslaitoksen järjestämän hyvin. Tämä tilanne pitää säilyttää. Sopimuspalokuntien rooli on merkittävä ja sopimuksia tulee jatkaa. Toiminnan kehittämisessä pitää huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja hyvästä johtamisesta. Apua on saatava koko maakunnan alueella.
Ensihoito on erittäin tärkeässä asemassa, kun henki on kyseessä. Ensihoidon resursseista on huolehdittava ja henkilöstön saatavuus turvattava. Pirkanmaalle olisi hyvä saada keskus, jonka kautta lentopelastus ja lentämällä tapahtuvat potilaskuljetukset toimivat 24/7 koko eteläsuomen alueelle.

• Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien riittävät resurssit turvataan

• Ensihoidon vasteajat pidetään vähintään nykyisellä tasolla

• Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan

Valtuustokollegoiden ja työkavereiden kommentteja minusta:

”Hannalla on sopivasti jämäkkyyttä mielipiteensä esilletuomiseen, valtavasti tietoa sote-asioiden päätöksenteosta ja lisäksi myös mukana arjen ongelmissa päivätyönsä kautta. Tulevassa aluevaltuustossa ovat ne osaajat valttia, joilla on kokemusta ja tietoa ja kykyä käyttää näitä kahta.” 
Anne-Mari Thomassen 

Hanna on:

 – Kuuntelutaitoinen ja erilaiset näkemykset huomioon ottava

 – Vahva kokemus maakunnan asioista

– Tahtoa kehittää maakunnan asioita

Pekka Lahti

”Arvostan Hannaa suuresti työkaverina, koska hänellä on jalat tukevasti maassa hankalissakin tilanteissa. Hanna on luotettava ja paneutuu aina kaikkiin asioihin sydämellään.”

Anu Hiltunen, työkaveri


”Hanna on loistava valtuuston puheenjohtaja, joka perehtyy ja käyttää aikaa käsiteltäviin asioihin. Jos on pakko äänestää demaria, Hanna laine on hyvä valinta. ”

Jaska Leino

”Hanna on ystävällinen ja toisia kunnioittava valtuustotoveri. Hän perehtyy asioihin perusteellisesti ja on päätöksenteossa asiallisen jämäkkä. Arvostan häntä vilpittömästi.”

Topi-Pekka Kuusjärvi

Hanna:

”Sun kanssa on helppo jutella asioista ja et anna kenenkään sortaa toista. Pidät pääsi rohkeasti kun ajat asiaa jota pitää ajaa etkä mielistele mielistelyn takia.”

Sarianna Soismaa, työkaveri

”Hannalla on laaja-alainen osaaminen ja kokemus kuntapäätöksenteosta sekä maakuntapolitiikasta. Hanna tekee politiikkaa, jossa hän kuuntelee muita ja ottaa huomioon asioiden erilaiset näkökulmat. Hanna pystyy ottamaan haltuun laajoja kokonaisuuksia ja operoimaan haastavissakin tilanteissa. Valtuuston puheenjohtajana Hanna on napakka ja tehokas. Hän antaa kuitenkin riittävästi tilaa keskustelulle ja ottaa erilaiset toiveet ja ajankohtaiset asiat huomioon. Hannan kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä, sillä häntä on helppo lähestyä. Olen itsekin saanut Hannalta opastusta omalla poliittisella urallani.”

Sina Isokallio

”Olen oppinut tuntemaan Hannan 16 vuoden ajalta Kangasalan kaupunginvaltuutettuna. Kollegavaltuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana Hanna on ahkera, luotettava ja aina paikalla. Hän on neuvottelukykyinen ja oikeudenmukainen. Uskallan suositella aluevaltuustoon!”

Eija Eskola

 ”Yhteistyökykyisiä päättäjiä tarvitaan aluevaltuustossakin, oli puolue mikä tahansa.”

Heikki A Ollila

”Valtuuston puheenjohtajana Hanna on tasapuolinen, riittävän jämäkkä asioiden hoitaja.

Hanna tekee tätä työtä suurella sydämellä, hän perehtyy asioihin ja omaa laajan asiantuntemuksen ja ison verkoston joka on arvokas etu asioiden eteenpäin viemisessä, niin paikallisesti kuin seudullisesti.

Hannan kanssa on helppo ja luontevaa asioida.

Toivoisin lisää tälläisia ihmisiä yhteisten asioiden hoitajiksi.

Raimo Kouhia

”Hanna on lämminsydäminen asiaosaaja – oikeastaan jopa kävelevä tietopankki. Ihailen sitä, kuinka Hanna hoitaa luottamustoimiaan ja työskentelee määrätietoisesti pirkanmaalaisten ja kangasalalaisten yhteisten asioiden eteen. Hannassa yhdistyy kyky omaksua nopeasti valtavia asiakokonaisuuksia, kyky tarkastella asioita kriittisesti eri näkökulmista sekä kyky aidosti kuunnella muitakin hyvien neuvottelutaitojen kera. Hanna on luotettava ja aikaansaava kaikessa mihin ryhtyy – hyvät yhteistyötaidot varmistavat sen, että päätöksiin päästään hyvässä ja kaikkia arvostavassa ilmapiirissä.”
Irina Tuokko

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1.2022

Kangasalla ennakkoäänestyspaikat ovat:

  • Kangasalan Prisma
  • Pääkirjasto
  • Sariolan koulu
  • Kuhmalahden kirjasto

Ei ole yhdentekevää, kuka tulevaisuudessa päättää Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ensihoidon ja palo- ja pelastuslaitoksen palveluista Pirkanmaalla!

Mikäli haluat kokeneen, yhteistyökykyisen mutta jämäkän päättäjän edustamaan sinua, äänestä numeroa 659 Pirkanmaalla!

Ensihoito sekä palo-ja pelastustoimi siirtyvät myös uudelle hyvinvointialueelle 1.1.2023

Tammikuun vaalit lähenevät ja vähän enemmän on jo ilmassa keskustelua uusien hyvinvointialueiden merkityksestä. Paljon puhutaan sosiaali-ja terveydenhuollon palveluista, mutta vähemmän palo-ja pelastustoimen palveluista.

Pirkanmaa on laaja maakunta. Täällä palo-ja pelastustoimen palvelut on jo tuotettu maakunnallisesti joten niiden toimivuudesta koko alueella on hyvää ja yhtenäistä tietoa. Pirkanmaan pelastuslaitos on tuottanut myös osan maakunnan ensihoitopalveluista. Nyt nämä kaikki siirtyvät saman organisaation sisään. Mukana on pidettävä myös sopimuspalokunnat jotka tekevät merkittävää työtä omilla alueillaan. 

Mielestäni yksi hallinto näille toisiaan lähellä oleville, asukkaille erittäin tärkeille palveluille on hyvä asia. Hallinto ei kuitenkaan yksin ratkaise sitä, onko palvelu tasoltaan hyvää. Pirkanmaan pelastuslaitos on toiminut hyvin ja sen toiminnan taso pitää turvata. Ensihoito on myös erittäin tärkeä kokonaisuus, sen on palvelutason tulee olla hyvä koko maakuntaa ajatellen. Pirkanmaa on sijainniltaan keskeinen ja suurin hyvinvointialue. Mielestäni on tärkeää selvittää voidaanko tänne perustaa ensihoidon lentotoiminnan keskeinen tukikohta. Myös kiireisiä potilaskuljetuksia voitaisiin tehdä lentoteitse, silloin kun se hoidon kannalta on tarpeellista. 

Myös nämä palvelut tekevät ihmiset. Työvoimapula henkisesti ja fyysisesti raskaalla alalla on tosiasia jo nyt. Pirkanmaan hyvinvointialueen tulee olla työnantaja, joka kuuntelee, osallistaa ja mahdollistaa henkilökunnan vaikuttamisen omaan työhönsä. Lisäksi henkilökunnan kohtelun tulee olla oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.

Hanna Laine

Aluevaaliehdokas, Kangasala