Ajatuksiani turvallisesta Suomesta!

.Onko turvallisuus sinulle tärkeää?

Niin minullekin. Turvallisessa Suomessa ei ole tilaa vastakkain asettelulle eikä vihalle.

Turvallisuus rakentuu: inhimillisyydestä, oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen, hyvästä työelämästä, laadukkaista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista sekä uskottavasta puolustuksesta!

Jos olet kanssani samaa mieltä, olen ehdokkaasi.

Hanna Laine, Pirkanmaa

Historian tunteminen on vakaan tulevaisuuden rakentamisen edellytys



Itsenäisyyspäivän lähestyessä tulee mietittyä tuon päivän merkitystä nyky hetken suomalaisille. Me, tämän hetken työikäiset, olemme saaneet suunnattoman arvokkaan lahjan – itsenäisen hyvinvointivaltion, joka tarjoaa meille runsaasti mahdeollisuuksia koulutukseen, työhön, perheestä huolehtimiseen, vapaa-aikaan ja turvaan. 

Meillä on vahva perusluotto siihen, että lapsemme saavat hoivaa ja koulutuksen, ja että saamme apua ja tukea, kun elämäntilanne niin vaatii. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita emme voi ottaa itsestäänselvyytenä. Nämä ovat asioita, joiden eteen pitää joka päivä tehdä tietoisia tekoja ja päätöksiä, jotta myös jälkipolvemme saavat nauttia samasta perusluottamuksen tunteesta yhteiskuntaamme kohtaan.


Suomen itsenäisyyden eteen on taisteltu ja menetykset taisteluissa ovat olleet raskaat. Tahto yhteisestä, omasta maasta on ollut vahva ja se tahto on yhdistänyt pienen maan kansan. Elämme nyt aikaa, jossa Euroopassa käydään sotaa, olemme juuri selviämässä pandemiasta ja sen jälkiä korjataan vielä pitkään. Myös ilmastonmuutos ja kiihtyvä luontokato luovat globaaleja haasteita. Hyvinvointivaltion kohtalon kysymyksiä on, haluammeko selvitä näistä kivikkoisista mäistä, nyt kohdatuista haasteista yhdessä? 


Tämän hetken haasteet Suomessa eivät ole samalla tapaa verrattavissa isovanhempiemme sota-ajan ja sen jälkeisen rakentamisen ajan haasteisiin, mutta ne ovat toistaiseksi kovimmat, joita meidän sukupolvemme on kohdannut ja joidenka jälkiseurauksia joudumme vielä kohtaamaan. Meidän tehtävämme on ratkaista mihin suuntaan Suomea rakennetaan – haluammeko maan, jossa huolehditaan edelleen kaikista, ylläpidetään hyvinvointia ja turvaverkkoa joka kantaa, kun kohtaamme ongelmia?


Hyvinvointivaltio on rakennettu työllä, halulla luoda turvallisuutta ja mahdollisuuksia kaikille, ei vain niille, jotka sattuvat syntymään vaurauden keskelle. Työllä me saamme myös pidettyä Suomen hyvinvoinnin yllä. Työvoimapulan aikana, on tärkeää ottaa vastaan jokaisen työpanos. Toisilla se on suurempi, toisen voimat riittävät pienempään. Sillä, että arvostamme jokaisen panostusta ja kannustamme kaikkia antamaan osansa, on valtava merkitys. Jokaisen meistä on voitava tuntea olevansa arvokas osa yhteiskuntaa.  

Rakennetaan myös tulevaisuuden Suomesta yhteiskunta, jossa tehdään työtä yhteisen hyvinvoinnin eteen. Vain niin saamme voimavarat riittämään lasten kasvun ja oppimisen turvaamiseen, arvokkaan vanhuuden hoivan riittävyyteen ja muun turvaverkon ylläpitoon.  

Tehdään se yhdessä!

Hanna Laine

Lähijunaliikenteen aloittaminen Ruutanassa ei vaadi raskaita rakenteita

Useita vuosia on ollut Kangasalan päätöksenteon tavoitteena palauttaa lähijunan seisake Ruutanaan. Junaliikenne on entistä enemmän kannattava hanke, koska se vastaa tarpeeseen liikenteen päästöjen vähentämisestä sekä sujuvasta liikkumisesta kaupunkiseudulla. 

Nyt kaupungin teettämä selvitys on karua luettavaa. Lopputulos hinnassa on järkyttävän korkea ja seisakkeen rakenne sivuraiteineen ja kallistuksen oikaisuineen tarpeeton ja liian raskas.

Selvitys ei mielestäni riittävästi huomioi Tampereen kaupunkiseudun tekemää lähijunaselvitystä, jossa todetaan, että ensimmäisessä vaiheessa hyödynnämme tehokkaasti nykyisiä raiteita, lisäämme junaliikenteen kysyntää rakentamalla mm. Ruutanan seisakkeen ja lisätään maankäyttöä seisakkeen tuntumassa sekä hankkimalla lisää junavuoroja seudun asukkaiden käyttöön.

Tehdystä selvityksestä kirjoitti myös Kangasalan-Sanomat 30.11.2022 lehdessä. Selvitys ei anna vastausta siihen, mitä on tavoiteltu. Tavoite on ollut saada ympäristöön sopiva, puurakenteinen seisake, jolla lähijunaliikenteen aloitus onnistuu. Kevyemmän rakenteen toteutuksen kustannus on miljoonien sijaan satoja tuhansia, ollen näin paljon lähempänä toteutusmahdollisuutta. Puusta rakennettu seisake on turvallinen ja se voidaan hyvin suunnitella ympäristöön sopivaksi.  Muualla Suomessa on pystytty toteuttamaan seisakkeita kevyemmällä ja halvemmalla mallilla. Junasta poistumiseen ei tarvita koko junan pituista laituria, lyhyempikin riittää. Oulun seudulla esimerkiksi Limingassa, jolla junasta poistumisen käytettävät vaunut kuulutetaan hyvissä ajoin ennen seisaketta, onnistuu matkustaminen hienosti, ilman täysimittaista laituria.

Mikäli aidosti haluamme saada lähijunaliikenteen toimimaan myös Kangasalla ja parantaa joukkoliikennemahdollisuuksia Ruutanan alueella, on tärkeää selvittää nopeasti ja kohtuullisella hinnalla toteutettava vaihtoehto. Sellaisia on kyllä jo olemassa, työhön ei tarvitse lähteä tyhjästä. 

Hanna Laine

Valtuuston puheenjohtaja

Lasten ja nuorten väkivallan kasvu on saatava pysäytettyä

Kangasalan Sanomissa 9.11.2022 ollut juttu lasten ja nuorten kasvaneesta väkivallan käytöstä oli surullista luettavaa. Tähän suuntaan on saatava muutos. Ensi vuonna tapahtuva hyvinvointialueiden aloitus on saatava sujumaan niin, että nyt käytössä oleviin, kouluilla tarjottaviin palveluihin, kuten psykologi ja kuraattori palveluihin, ei tule katkoksia. Käynnissä olevien hoitosuhteiden on jatkuttava katkeamatta muutoksen yli. On pystyttävä selkeyttämään ja parantamaan perheiden tukemiseen suunnattuja palveluja ja ne pitää myös helposti saavuttaa.

Mielenterveyspalvelut ovat olleet jo jonkin aikaa kriisissä, henkilöstöä ei ole ja jonot kasvavat. Myös tässä on löydettävä uusia, varhaisen palvelun muotoja, jotka auttavat lapsia ja nuoria. Kasvatusohjaajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrän on oltava riittävä. Lapsia ja nuoria on autettava toimimaan niin, että he eivät päädy tilanteeseen, jossa vaarantavat oman tai toisten tulevaisuuden väkivaltaisella tai muuten tuhoisalla käytöksellä. Lasten ja nuorten on saatava kohdata aikuisia, jotka tukevat ja auttavat sekä ohjaavat oikealle tielle. Tämä on meidän jokaisen tehtävä!

Kolmannen sektorin toimijat, mm. urheiluseurat, seurakunta ja yhdistykset, ovat myös tärkeässä roolissa niin lasten ja nuorten turvallisen toiminnan järjestämisessä, kuin vanhempien tukemisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä.

Vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista on meillä kaikilla. Tarvitaan rajoja, rakkautta ja välittämistä, että lapset ja nuoret voivat tuntea olevansa turvassa, eikä turvattomuus purkaudu ikävällä tavalla. Myös aikuisten on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten kohtelemme toisiamme. Vihapuhe ja vastakkainasettelu eivät rakenna turvallista ympäristöä hyvälle lapsuudelle ja nuoruudelle.

Hanna Laine

Kangasalan valtuuston puheenjohtaja

Hyvinvointialueen hallituksen 1. Vpj.

Kangasala