Hanna Laine

Nuorten mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat kasvavia haasteita, joihin on puututtava ajoissa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on tärkeää varmistaa, että apua on saatavilla oikeaan aikaan ja helposti – ilman pitkiä odotusaikoja ja turhaa byrokratiaa.

Ennaltaehkäisy ja nopea apu vähentävät inhimillistä kärsimystä

Mielenterveys- ja päihdeongelmat kietoutuvat usein yhteen, ja nuori voi jäädä ilman apua, jos tarvetta ei tunnisteta tai nuorta ei kuunnella ajoissa. Matalan kynnyksen palvelut, kuten oppilashuolto ja kuntien nuorisotyö, voivat estää ongelmien syvenemisen. Mitä aikaisemmin nuori saa apua, sitä paremmat ovat ennusteet toipumiselle.

Kriittiset kehityskohdat Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus on paikoin epätasaista. Esimerkiksi Tampereella tarjonta on kattavampaa kuin pienemmissä kunnissa, mutta kaupungissa jonot ovat pitkät. Resurssien puute ja ammattilaisten kiire voivat johtaa siihen, että nuoret jäävät yksin juuri silloin, kun he eniten tarvitsevat apua.

Miten tilannetta voidaan parantaa?

1. Helppo saavutettavuus – Nuorille suunnattuja palveluita tulee tarjota ilman monimutkaisia lähetteitä tai tiukkoja kriteerejä. Esimerkiksi ilman ajanvarausta toimivat walk-in-klinikat voisivat olla yksi ratkaisu. Sellainen ollaan nyt Tampereelta lopettamassa ja olen sitä mieltä, että lopettaminen on virhe.

2. Monialainen yhteistyö – Koulujen, sosiaalityön, terveydenhuollon ja nuorisotyön tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä, jotta nuori ei jää järjestelmien väliin. Yhteistyötä Pirhan ja kuntien välillä tulee tiivistää.

3. Verkko- ja chat-palveluiden kehittäminen – Digitaaliset palvelut mahdollistavat matalan kynnyksen avun erityisesti nuorille, joille kynnys hakea apua kasvotusten voi olla liian korkea. Verkko ei voi olla kuitenkaan ainoa matalankynnyksen yhteydenottoväline.

4. Nuorten osallisuuden vahvistaminen – Nuoret itse tietävät parhaiten, millaista tukea he tarvitsevat. Heitä tulisi kuulla enemmän palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Jokaisella nuorella on oikeus apuun, kyse ei ole vain palveluista – kyse on siitä, että jokainen nuori kokee olevansa arvokas ja saa tarvitsemansa tuen ajoissa.

Ehdokasnumeroni ovat:

Kuntavaaleissa Kangasalla 105

Aluevaalissa Pirkanmaalla 2239

Äänestämään pääsee ennakkoon 2-8.4.2025

varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025

Olen 53-vuotias lähihoitaja Kangasalta. Työskentelen Kangasalla varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana. Asumme mieheni kanssa kahdestaan, molempien aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen. Alkukesästä perheeseemme tulee koiranpentu. Harrastan yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi puolisoni kanssa puutarhanhoitoa ja liikuntaa monipuolisesti. Tehtävissäni olen luotettava, määrätietoinen ja neuvotteleva.

 ”Inhimillistä päätöksentekoa – vahvalla otteella”

Arvoni:

Oikeudenmukaisuus, turvallisuus, terveys, ihmissuhteet ja inhimillisyys.

Nykyiset luottamustehtävät:

• Kangasalan valtuuston puheenjohtaja
• Hyvinvointialueen aluehallituksen 1. vpj.
• TAYS tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja
• Kiinteistö Oy Kangasalan Timantin hallituksen jäsen
• Business Kangasala Oy:n hallituksen jäsen

Työkokemusta minulla on varhaiskasvatuksen lisäksi perustason sairaalaosastotyöstä ja erikoissairaanhoidosta, ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta sekä myyjän työstä. Olen myös harrastuksena ohjannut lasten liikuntaleikkikouluja ja salibandykerhoja.

Ensimmäinen aluevaltuustokausi lähenee loppuaan. En usko, että kovin moni aluevaltuustoon ehdolle lähtenyt osasi aavistaa, kuinka kova työ on edessä. Aika aluepäättäjänä on avannut silmiä monella tapaa.

Erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittanut heikkoutensa. Se on ohjannut kyllä vahvasti taloutta, mutta antanut heikosti mahdollisuuksia kehittää palveluja uudistuksen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Yksi rahasumma on jaettava mahdollisimman oikeudenmukaisesti palveluihin lakisääteisten palvelujen ollessa ensisijalla. Ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut eivät ole pärjänneet tässä talouspaineessa, vaan heikennykset ovat kohdistuneet niihin rajusti.

Talouden tasapainovaateeseen ei ole saatu valtiolta helpotusta, vaikka sitä on useiden asiantuntijoiden toimesta pyydetty – ja jopa vaadittu. Viesti on mennyt kuuroille korville ja toimet ovat olleet aivan päinvastaisia. Asiakasmaksujen kattoja nostettiin ja samalla korotuksen laskennallinen summa poistettiin alueiden rahoituksesta. Mikäli maksuja ei olisi nostettu, olisi korvaava raha pitänyt säästää palveluista.

Kiireettömän hoidon hoitotakuuta pidennettiin 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, kun vaihtoehtona olisi ollut antaa riittävä rahoitus palveluun tai edes pidentää talouden tasapainotuksen aikaa pyydetyllä kahdella vuodella.

Hyviäkin asioita on saatu aikaan kuten Digiklinikka, sähköinen perhekeskus, neuvola-chat, Lähitorien määrän lisääminen ja liikkuvat palvelut. Kangasalla toimii laajan palvelun Sote-asema ja Sahalahden terveysasemalla palvelut jatkuvat.

Edellisissä vaaleissa asetin omiksi tavoitteiksi seuraavat asiat:

Lasten ja nuorten palvelut

• Perheiden oikea-aikainen tukeminen yhdeltä luukulta
• Saumaton yhteistyö varhaiskasvatuksessa ja koulussa eri ammattilaisten kesken
• Riittävä huolehtiminen koronan jälkihoidosta

Hyvinvoivat työntekijät

• Jokaisen työntekijän oikeus hyvään johtamiseen
• Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja saada tukea työssä jaksamiseen on varmistettava
• Tasa-arvoinen kohtelu ja jokaisen työn arvostamisen tärkeys – kuunnellaan työntekijöitä

Mielenterveys

• Hoitotakuu myös mielenterveyspalveluihin
• Mahdollisuus varhaiseen tukeen ilman pompottelua
• Oppilaitoksiin matalan kynnyksen keskusteluapua
• Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyyn ja mielenterveyspalveluihin enemmän huomiota

Ikäihmisten palvelut

• Oikea-aikainen palvelutarpeen kartoitus ja palvelut oikeaan aikaan yhdeltä luukulta
• Riittävät resurssit kotihoidossa ja asumispalveluissa
• Oikeus tarpeen mukaiseen palvelumuotoon – ketään ei pidetä väkisin kotona

Mitä on tapahtunut:

Lasten ja nuorten palvelut
Perheiden palveluja on kehitetty ja yhdenmukaistettu. On otettu käyttöön Kangasalla kehitetty sähköinen perhekeskus, jossa on koottuna lapsiperheiden tarpeisiin tärkeää tietoa. Matalan kynnyksen palveluna toimii neuvola-chat, jossa voi kysyä nimettömänä ilman ajanvarausta omiin huoliin liittyvistä asioista.

Saumatonta yhteistyötä eri tahojen kanssa vielä rakennetaan ja tässä on ollut haasteita. Pirhan sivuille on luotu Pirkanmaan perhekeskustreeni, joka auttaa lasten ja nuorten kanssa toimivia hahmottamaan perhekeskustoiminnan kokonaisuuden ja toimimaan osana sitä.

Koronan jälkihoito on edelleen kesken. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa ja odotusajat ovat kohtuuttoman pitkät. Jonojen purku ja oikean hoidon saaminen pitää olla tärkeimpien tavoitteiden joukossa seuraavallakin valtuustokaudella.

Hyvinvoivat työntekijät
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet kaikkein heikoimmin ensimmäisen aluevaltuustokauden aikana. Lukuisat YT:t ovat tuoneet epävarmuutta ja heikentäneet luottamusta työyhteisöissä. Lähiesimiestyön kehittämisestä on tullut paljon hyvää palautetta, mutta myös epäselviä asioita riittää vielä .

Saamieni viestien mukaan omaan työhön vaikuttaminen, etenkin peruspalveluissa, heikentyi aluksi kunta-aikaan verrattuna. Tilanne on lähtenyt pikkuhiljaa paranemaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Oman työnsä asiantuntijoita on kuunneltava ja arvostettava.

Tasa-arvoisen kohtelun ja työn arvostamisen eteen tehtävää työtä on jatkettava sitkeästi ja määrätietoisesti. Kuuntelua ja kuulemista on parannettava edelleen.

Mielenterveys
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025. Perusterveydenhuollon hoitotakuun aikaa pidennettiin maan hallituksen toimesta kolmeen kuukauteen, joten aikuisten tilanteeseen ei näy parannusta. Pirhassa pyrimme pitämään kiireettömän hoidon hoitotakuun 14 vuorokaudessa. Pirhassa on jatkettava tällä kaudella aloitettua työtä mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyn parantamisessa.

Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut on kärsineet rahoituksen vähyydestä. Tiukka talous ja valtion ohjaus ovat aiheuttaneet sen, että matalan tason palveluja on karsittu. Tähän on saatava muutos viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella. Hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta itse lisätä tulojaan tilanteen parantamiseksi. Yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on löydettävä ratkaisu tilanteeseen.

Oppilaitoksiin on tuotava mahdollisuuksia nuorille matalan kynnyksen keskusteluapuun. Pirhan ja kuntien tulee tehdä tässä tiivistä yhteistyötä. Molemmilla on lakisääteinen tehtävä ennaltaehkäisyssä.

Ikäihmisten palvelut
Hyvinvointialueen alkutaipaleella on kehitetty oikea-aikaista palvelutarpeen arviota ja palvelujen tarjontaa. Tässä työssä ollaan alkumetreillä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja IKI2035-ohjelmassa lisättiin, mutta ei todennäköisesti riittävästi. Esitykseni, jonka perusteella paikkatilannetta ja Tampereen kaupunkiseudun kasvua seurataan tiiviisti, hyväksyttiin aluehallituksessa yksimielisesti. Paikkoja on lisättävä tarpeen mukaan. Yhteisöllisen asumisen paikkoja tulee myös olla tarvetta vastaavasti ja kotihoidon resurssien riittävyyttä on seurattava. Jokaisella ikääntyvällä tulee olla oikeus tarpeen mukaiseen hoitoon, sillä ketään ei saa jättää väkisin turvattomana kotiin.

Ikäihmisten matalan kynnyksen palvelujen heikennykset ovat kohtuuttomia ja lisäävät ikäihmisten syrjäytymistä sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Näin ei saisi olla: Pirhan ja kuntien on löydettävä yhdessä kolmannen sektorin kanssa tapa kehittää ikäihmisten ennaltaehkäiseviä ja yksinäisyyttä vähentäviä palveluja.