Tekijä: Hanna Laine

Olen 53-vuotias lähihoitaja Kangasalta. Työskentelen Kangasalla varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana. Asumme mieheni kanssa kahdestaan, molempien aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen. Alkukesästä perheeseemme tulee koiranpentu. Harrastan yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi puolisoni kanssa puutarhanhoitoa ja liikuntaa monipuolisesti. Tehtävissäni olen luotettava, määrätietoinen ja neuvotteleva.

 ”Inhimillistä päätöksentekoa – vahvalla otteella”

Arvoni:

Oikeudenmukaisuus, turvallisuus, terveys, ihmissuhteet ja inhimillisyys.

Nykyiset luottamustehtävät:

• Kangasalan valtuuston puheenjohtaja
• Hyvinvointialueen aluehallituksen 1. vpj.
• TAYS tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja
• Kiinteistö Oy Kangasalan Timantin hallituksen jäsen
• Business Kangasala Oy:n hallituksen jäsen

Työkokemusta minulla on varhaiskasvatuksen lisäksi perustason sairaalaosastotyöstä ja erikoissairaanhoidosta, ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta sekä myyjän työstä. Olen myös harrastuksena ohjannut lasten liikuntaleikkikouluja ja salibandykerhoja.

Ensimmäinen aluevaltuustokausi lähenee loppuaan. En usko, että kovin moni aluevaltuustoon ehdolle lähtenyt osasi aavistaa, kuinka kova työ on edessä. Aika aluepäättäjänä on avannut silmiä monella tapaa.

Erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittanut heikkoutensa. Se on ohjannut kyllä vahvasti taloutta, mutta antanut heikosti mahdollisuuksia kehittää palveluja uudistuksen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Yksi rahasumma on jaettava mahdollisimman oikeudenmukaisesti palveluihin lakisääteisten palvelujen ollessa ensisijalla. Ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut eivät ole pärjänneet tässä talouspaineessa, vaan heikennykset ovat kohdistuneet niihin rajusti.

Talouden tasapainovaateeseen ei ole saatu valtiolta helpotusta, vaikka sitä on useiden asiantuntijoiden toimesta pyydetty – ja jopa vaadittu. Viesti on mennyt kuuroille korville ja toimet ovat olleet aivan päinvastaisia. Asiakasmaksujen kattoja nostettiin ja samalla korotuksen laskennallinen summa poistettiin alueiden rahoituksesta. Mikäli maksuja ei olisi nostettu, olisi korvaava raha pitänyt säästää palveluista.

Kiireettömän hoidon hoitotakuuta pidennettiin 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, kun vaihtoehtona olisi ollut antaa riittävä rahoitus palveluun tai edes pidentää talouden tasapainotuksen aikaa pyydetyllä kahdella vuodella.

Hyviäkin asioita on saatu aikaan kuten Digiklinikka, sähköinen perhekeskus, neuvola-chat, Lähitorien määrän lisääminen ja liikkuvat palvelut. Kangasalla toimii laajan palvelun Sote-asema ja Sahalahden terveysasemalla palvelut jatkuvat.

Edellisissä vaaleissa asetin omiksi tavoitteiksi seuraavat asiat:

Lasten ja nuorten palvelut

• Perheiden oikea-aikainen tukeminen yhdeltä luukulta
• Saumaton yhteistyö varhaiskasvatuksessa ja koulussa eri ammattilaisten kesken
• Riittävä huolehtiminen koronan jälkihoidosta

Hyvinvoivat työntekijät

• Jokaisen työntekijän oikeus hyvään johtamiseen
• Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja saada tukea työssä jaksamiseen on varmistettava
• Tasa-arvoinen kohtelu ja jokaisen työn arvostamisen tärkeys – kuunnellaan työntekijöitä

Mielenterveys

• Hoitotakuu myös mielenterveyspalveluihin
• Mahdollisuus varhaiseen tukeen ilman pompottelua
• Oppilaitoksiin matalan kynnyksen keskusteluapua
• Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyyn ja mielenterveyspalveluihin enemmän huomiota

Ikäihmisten palvelut

• Oikea-aikainen palvelutarpeen kartoitus ja palvelut oikeaan aikaan yhdeltä luukulta
• Riittävät resurssit kotihoidossa ja asumispalveluissa
• Oikeus tarpeen mukaiseen palvelumuotoon – ketään ei pidetä väkisin kotona

Mitä on tapahtunut:

Lasten ja nuorten palvelut
Perheiden palveluja on kehitetty ja yhdenmukaistettu. On otettu käyttöön Kangasalla kehitetty sähköinen perhekeskus, jossa on koottuna lapsiperheiden tarpeisiin tärkeää tietoa. Matalan kynnyksen palveluna toimii neuvola-chat, jossa voi kysyä nimettömänä ilman ajanvarausta omiin huoliin liittyvistä asioista.

Saumatonta yhteistyötä eri tahojen kanssa vielä rakennetaan ja tässä on ollut haasteita. Pirhan sivuille on luotu Pirkanmaan perhekeskustreeni, joka auttaa lasten ja nuorten kanssa toimivia hahmottamaan perhekeskustoiminnan kokonaisuuden ja toimimaan osana sitä.

Koronan jälkihoito on edelleen kesken. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa ja odotusajat ovat kohtuuttoman pitkät. Jonojen purku ja oikean hoidon saaminen pitää olla tärkeimpien tavoitteiden joukossa seuraavallakin valtuustokaudella.

Hyvinvoivat työntekijät
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet kaikkein heikoimmin ensimmäisen aluevaltuustokauden aikana. Lukuisat YT:t ovat tuoneet epävarmuutta ja heikentäneet luottamusta työyhteisöissä. Lähiesimiestyön kehittämisestä on tullut paljon hyvää palautetta, mutta myös epäselviä asioita riittää vielä .

Saamieni viestien mukaan omaan työhön vaikuttaminen, etenkin peruspalveluissa, heikentyi aluksi kunta-aikaan verrattuna. Tilanne on lähtenyt pikkuhiljaa paranemaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Oman työnsä asiantuntijoita on kuunneltava ja arvostettava.

Tasa-arvoisen kohtelun ja työn arvostamisen eteen tehtävää työtä on jatkettava sitkeästi ja määrätietoisesti. Kuuntelua ja kuulemista on parannettava edelleen.

Mielenterveys
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025. Perusterveydenhuollon hoitotakuun aikaa pidennettiin maan hallituksen toimesta kolmeen kuukauteen, joten aikuisten tilanteeseen ei näy parannusta. Pirhassa pyrimme pitämään kiireettömän hoidon hoitotakuun 14 vuorokaudessa. Pirhassa on jatkettava tällä kaudella aloitettua työtä mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyn parantamisessa.

Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut on kärsineet rahoituksen vähyydestä. Tiukka talous ja valtion ohjaus ovat aiheuttaneet sen, että matalan tason palveluja on karsittu. Tähän on saatava muutos viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella. Hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta itse lisätä tulojaan tilanteen parantamiseksi. Yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on löydettävä ratkaisu tilanteeseen.

Oppilaitoksiin on tuotava mahdollisuuksia nuorille matalan kynnyksen keskusteluapuun. Pirhan ja kuntien tulee tehdä tässä tiivistä yhteistyötä. Molemmilla on lakisääteinen tehtävä ennaltaehkäisyssä.

Ikäihmisten palvelut
Hyvinvointialueen alkutaipaleella on kehitetty oikea-aikaista palvelutarpeen arviota ja palvelujen tarjontaa. Tässä työssä ollaan alkumetreillä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja IKI2035-ohjelmassa lisättiin, mutta ei todennäköisesti riittävästi. Esitykseni, jonka perusteella paikkatilannetta ja Tampereen kaupunkiseudun kasvua seurataan tiiviisti, hyväksyttiin aluehallituksessa yksimielisesti. Paikkoja on lisättävä tarpeen mukaan. Yhteisöllisen asumisen paikkoja tulee myös olla tarvetta vastaavasti ja kotihoidon resurssien riittävyyttä on seurattava. Jokaisella ikääntyvällä tulee olla oikeus tarpeen mukaiseen hoitoon, sillä ketään ei saa jättää väkisin turvattomana kotiin.

Ikäihmisten matalan kynnyksen palvelujen heikennykset ovat kohtuuttomia ja lisäävät ikäihmisten syrjäytymistä sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Näin ei saisi olla: Pirhan ja kuntien on löydettävä yhdessä kolmannen sektorin kanssa tapa kehittää ikäihmisten ennaltaehkäiseviä ja yksinäisyyttä vähentäviä palveluja.

Olen kiertänyt vaalikentällä eri puolella Pirkanmaata ahkerasti jo muutaman viikon. Eduskuntavaaleihin liittyvien asioiden lisäksi olen kuullut paljon kokemuksia hyvinvointialueen aloituksesta.

Usein olen kertonut ihmisille tiedon, että palvelut siirtyivät alueelle vasta vuoden 2023 alusta. Moni palaute on koskenut sosiaali- ja terveyspalveluja syksyn 2022 aikana. Tuolloin ne ovat kuitenkin olleet vielä kuntien palveluja.

Positiivista palautetta on tullut paljon, hoitoon pääsy on parantunut osassa kuntia. Erikoissairaanhoitoon pääsyä on helpotettu ja hoitoja on nopeutettu. Tämä on ollut todella hienoa kuulla. Paljon on kuitenkin parannettavaa, olemme vasta alkumetreillä.

Tärkeimpänä on löytää keino palauttaa henkilöstön luottamus siihen, että heidän työnsä on aidosti tärkeää ja toimintojen kehittämisessä heillä on merkittävä asema. Ilman motivoitunutta henkilöstöä emme voi onnistua. Kaikki hoito ja hoiva, sekä sosiaali- ja pelastuspalvelut lähtevät ihmisistä, jotka haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin kaikkien meidän hyväksi.

Parannettavaa on erityisesti Pirhan kotisivuissa ja ylipäätään tiedon saannissa. Kotisivuilta ei löydä tarvittavia tietoja, tästä olen osaltani erittäin pahoillani. Asia on tiedostettu ja korjattavana, mutta uudistus ottaa aikansa, toista kertaa ei voi tuoda keskeneräistä tai heikosti käytettävää järjestelmää asiakkaiden käyttöön.

Kaikille pirkanmaalaisille lähetettiin kotiin esite, jossa oli oleellista tietoa Hyvinvointialueuudistuksesta. Olen kuitenkin kuullut, että tiedote ei ole mennyt kaikkiin koteihin, joissa on laatikossa tai ovessa kielletty ilmaisjakelu. Tämä on todella harmillinen virhe, koska tiedote on ollut virallinen tiedote, joka olisi pitänyt jakaa joka kotiin. 

Olen Kangasalla lähettänyt muutamalle ikäihmiselle postissa ja tekstiviesteillä

puhelinnumeroita Pirhan palveluihin. Kukaan meistä luottamushenkilöistä ei kuitenkaan pysty huolehtimaan kaikesta tiedonjaosta asiakkaille, vaikka tahtoakin riittäisi – joten olen vaatinut esitteen uutta postittamista sellaisella saatteella, että se on jaettava kaikille!

Yksi iso kysymys on lääkäreiden lausunnot KELA:lle kuntoutuksen, terapian ja muiden palveluiden osalta. Jos lääkäreitä ei ole, ei lausuntoja saa, erityisesti nuorten psykiatrialla tämä on ongelma. Kela noudattaa lakia, vaikka tilanne on kriittinen. Tähän on löydettävä ratkaisuja vaikka sitten lakimuutoksilla. Tosin nuorten ongelmat eivät voi odottaa lainsäädäntöä, joten ratkaisu on löydettävä pikaisesti. Tämä asia on otettu todella vakavasti, samoin aikuispsykiatrian ongelmat. Yhteinen tahto on hoitaa nämä asiat kuntoon.

Kehitysvammaisten palveluohjauksessa on myös ongelmaa. Henkilöstöpula on merkittävä ongelma, mutta se ei lohduta yhtään itsenäisesti asuvaa kehitysvammaista, joka tarvitsee apua esim. laskujen maksuun verkkopankissa, tai muuhun asiointiin, jotta itsenäinen asuminen onnistuu.

Epäselvyyttä on myös hoitajakäyntien laskutuksessa. Erikoissairaanhoidon käynnit ovat olleet maksullisia päättäjille tiedotetun mukaan jo sairaanhoitopiirin aikaan, näitä maksuja ei ole kuitenkaan peritty. Nyt niitä on alettu periä ja tämä aiheuttaa hämmennystä. Tiedottamisella on tärkeä merkitys. Samoin meidän päättäjien pitää tähän asiaan perehtyä vielä uudelleen, koska asia ei ole ollut niin selvä, kuin olemme

ymmärtäneet.

Myös lääkärin puheluissa on erikoissairaanhoidossa ollut epäselvyyksiä. On puhelukäyntejä, joista ei mene maksua, lääkäri soittaa ja kertoo tuloksia tutkimuksista. Hoitopuhelussa kerrotaan hoito-ohjeita ja muuta tietoa, sekä keskustellaan potilaan hoidosta laajemmin. Tästä puhelusta peritään poliklinikkamaksu. Tämä on nyt yllättänyt monet ikäihmiset. Tässä myös tiedottamisella on oleellinen merkitys. Ihmisille on selvästi kerrottava, koska kyseessä on maksullinen palvelu, koska lisälaskua ei tule. Palvelumaksujen käytäntö on hyvin samanlainen kuin kuntien aikaan. Maksuja ei ole lisätty, eikä korotettu, joten sellaisia yllätyksiä ei pitäisi tulla. Laskutuksessa on ollut viiveitä – kannattaakin olla yhteydessä laskussa olevaan numeroon, jos mikään asia mietityttää. Nämä pitää hoitaa yhdessä, ketään ei saa jättää pulaan.

Näiden lisäksi olen saanut yhteydenottoja mm. omaishoidontuen myöntämisen kriteereistä, vammaisten kuljetuspalveluista ja palkkojen maksusta. Olen ollut yhteydessä näistä asioista vastaaviin viranhaltijoihin. He suhtautuvat vakavasti asiakkaiden palautteeseen ja tekevät parhaansa asioiden selvittämisessä ja

ongelmien ratkaisemisessa.

Oleellista uudistuksen onnistumisessa on nyt se, että rahoitusta ei leikata. Palvelujen painopisteen siirtäminen tavoitteen mukaan perusterveydenhuoltoon painottuvaksi ei onnistu ilman riittävää rahoitusta. Toimintatapojen muuttaminen pitää tapahtua maltilla ja asiakkaiden palveluista huolehtien niin, ettei kukaan putoa ja joudu kärsimään kohtuuttomasti.

Tarvitsemme tietoa, malttia ja yhteistyötä, jotta saamme tämän kaiken toimimaan ihmisiä palvellen koko Pirkanmaan alueella.

Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja,

Hanna Laine