Ensimmäinen aluevaltuustokausi lähenee loppuaan. En usko, että kovin moni aluevaltuustoon ehdolle lähtenyt osasi aavistaa, kuinka kova työ on edessä. Aika aluepäättäjänä on avannut silmiä monella tapaa.
Erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittanut heikkoutensa. Se on ohjannut kyllä vahvasti taloutta, mutta antanut heikosti mahdollisuuksia kehittää palveluja uudistuksen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Yksi rahasumma on jaettava mahdollisimman oikeudenmukaisesti palveluihin lakisääteisten palvelujen ollessa ensisijalla. Ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut eivät ole pärjänneet tässä talouspaineessa, vaan heikennykset ovat kohdistuneet niihin rajusti.
Talouden tasapainovaateeseen ei ole saatu valtiolta helpotusta, vaikka sitä on useiden asiantuntijoiden toimesta pyydetty – ja jopa vaadittu. Viesti on mennyt kuuroille korville ja toimet ovat olleet aivan päinvastaisia. Asiakasmaksujen kattoja nostettiin ja samalla korotuksen laskennallinen summa poistettiin alueiden rahoituksesta. Mikäli maksuja ei olisi nostettu, olisi korvaava raha pitänyt säästää palveluista.
Kiireettömän hoidon hoitotakuuta pidennettiin 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, kun vaihtoehtona olisi ollut antaa riittävä rahoitus palveluun tai edes pidentää talouden tasapainotuksen aikaa pyydetyllä kahdella vuodella.
Hyviäkin asioita on saatu aikaan kuten Digiklinikka, sähköinen perhekeskus, neuvola-chat, Lähitorien määrän lisääminen ja liikkuvat palvelut. Kangasalla toimii laajan palvelun Sote-asema ja Sahalahden terveysasemalla palvelut jatkuvat.
Edellisissä vaaleissa asetin omiksi tavoitteiksi seuraavat asiat:
Lasten ja nuorten palvelut
- Perheiden oikea-aikainen tukeminen yhdeltä luukulta
- Saumaton yhteistyö varhaiskasvatuksessa ja koulussa eri ammattilaisten kesken
- Riittävä huolehtiminen koronan jälkihoidosta
Hyvinvoivat työntekijät
- Jokaisen työntekijän oikeus hyvään johtamiseen
- Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja saada tukea työssä jaksamiseen on varmistettava
- Tasa-arvoinen kohtelu ja jokaisen työn arvostamisen tärkeys – kuunnellaan työntekijöitä
Mielenterveys
- Hoitotakuu myös mielenterveyspalveluihin
- Mahdollisuus varhaiseen tukeen ilman pompottelua
- Oppilaitoksiin matalan kynnyksen keskusteluapua
- Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyyn ja mielenterveyspalveluihin enemmän huomiota
Ikäihmisten palvelut
- Oikea-aikainen palvelutarpeen kartoitus ja palvelut oikeaan aikaan yhdeltä luukulta
- Riittävät resurssit kotihoidossa ja asumispalveluissa
- Oikeus tarpeen mukaiseen palvelumuotoon – ketään ei pidetä väkisin kotona
Mitä on tapahtunut:
Lasten ja nuorten palvelut
Perheiden palveluja on kehitetty ja yhdenmukaistettu. On otettu käyttöön Kangasalla kehitetty sähköinen perhekeskus, jossa on koottuna lapsiperheiden tarpeisiin tärkeää tietoa. Matalan kynnyksen palveluna toimii neuvola-chat, jossa voi kysyä nimettömänä ilman ajanvarausta omiin huoliin liittyvistä asioista.
Saumatonta yhteistyötä eri tahojen kanssa vielä rakennetaan ja tässä on ollut haasteita. Pirhan sivuille on luotu Pirkanmaan perhekeskustreeni, joka auttaa lasten ja nuorten kanssa toimivia hahmottamaan perhekeskustoiminnan kokonaisuuden ja toimimaan osana sitä.
Koronan jälkihoito on edelleen kesken. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa ja odotusajat ovat kohtuuttoman pitkät. Jonojen purku ja oikean hoidon saaminen pitää olla tärkeimpien tavoitteiden joukossa seuraavallakin valtuustokaudella.
Hyvinvoivat työntekijät
Henkilöstöön liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet kaikkein heikoimmin ensimmäisen aluevaltuustokauden aikana. Lukuisat YT:t ovat tuoneet epävarmuutta ja heikentäneet luottamusta työyhteisöissä. Lähiesimiestyön kehittämisestä on tullut paljon hyvää palautetta, mutta myös epäselviä asioita riittää vielä .
Saamieni viestien mukaan omaan työhön vaikuttaminen, etenkin peruspalveluissa, heikentyi aluksi kunta-aikaan verrattuna. Tilanne on lähtenyt pikkuhiljaa paranemaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Oman työnsä asiantuntijoita on kuunneltava ja arvostettava.
Tasa-arvoisen kohtelun ja työn arvostamisen eteen tehtävää työtä on jatkettava sitkeästi ja määrätietoisesti. Kuuntelua ja kuulemista on parannettava edelleen.
Mielenterveys
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025. Perusterveydenhuollon hoitotakuun aikaa pidennettiin maan hallituksen toimesta kolmeen kuukauteen, joten aikuisten tilanteeseen ei näy parannusta. Pirhassa pyrimme pitämään kiireettömän hoidon hoitotakuun 14 vuorokaudessa. Pirhassa on jatkettava tällä kaudella aloitettua työtä mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyn parantamisessa.
Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut on kärsineet rahoituksen vähyydestä. Tiukka talous ja valtion ohjaus ovat aiheuttaneet sen, että matalan tason palveluja on karsittu. Tähän on saatava muutos viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella. Hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta itse lisätä tulojaan tilanteen parantamiseksi. Yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on löydettävä ratkaisu tilanteeseen.
Oppilaitoksiin on tuotava mahdollisuuksia nuorille matalan kynnyksen keskusteluapuun. Pirhan ja kuntien tulee tehdä tässä tiivistä yhteistyötä. Molemmilla on lakisääteinen tehtävä ennaltaehkäisyssä.
Ikäihmisten palvelut
Hyvinvointialueen alkutaipaleella on kehitetty oikea-aikaista palvelutarpeen arviota ja palvelujen tarjontaa. Tässä työssä ollaan alkumetreillä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja IKI2035-ohjelmassa lisättiin, mutta ei todennäköisesti riittävästi. Esitykseni, jonka perusteella paikkatilannetta ja Tampereen kaupunkiseudun kasvua seurataan tiiviisti, hyväksyttiin aluehallituksessa yksimielisesti. Paikkoja on lisättävä tarpeen mukaan. Yhteisöllisen asumisen paikkoja tulee myös olla tarvetta vastaavasti ja kotihoidon resurssien riittävyyttä on seurattava. Jokaisella ikääntyvällä tulee olla oikeus tarpeen mukaiseen hoitoon, sillä ketään ei saa jättää väkisin turvattomana kotiin.
Ikäihmisten matalan kynnyksen palvelujen heikennykset ovat kohtuuttomia ja lisäävät ikäihmisten syrjäytymistä sekä toimintakyvyn heikkenemistä. Näin ei saisi olla: Pirhan ja kuntien on löydettävä yhdessä kolmannen sektorin kanssa tapa kehittää ikäihmisten ennaltaehkäiseviä ja yksinäisyyttä vähentäviä palveluja.