Tekijä: Hanna Laine

Pirkanmaan Sosialidemokraattien piirikokous on asettanut minut ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kiitos tästä luottamuksesta.

Maailman tapahtumat ovat kuluneen vuoden aikana tuoneet entistä vahvemmin esille, että sisäisen turvallisuuden rakentaminen on kaikkien yhteinen asia. Koska juuri me suomalaiset ja suomessa asuvat teemme ne toimet, joilla joko pysymme pystyssä tai kaadumme.

Kuten vanha sanonta kuuluu, maan hyvyyttä mitataan sillä, kuinka hyvin se pitää huolta heikoimmistaan. Työ, terveys ja turvallisuus luovat pohjan täysipainoiseen osallisuuteen yhteiskunnassamme. Yhtälailla yhteiskunta tarvitsee meidän panoksemme toimiakseen.

Arkielämän todellisuus ei kuitenkaan aina mene niin, että meillä jokaisella olisi kaikkia näistä kolmesta elämän kaikkina hetkinä.

Hyvinvointivaltio on rakennettu juuri sitä varten, että elämässä kohdattujen ongelmien yli autetaan ja tuetaan. Työttömyyden kohdatessa, terveysongelmien keskellä tai henkilökohtaisen turvallisuuden ollessa vaarassa, meillä on järjestelmä joka auttaa eteenpäin. Jokaisen on voitava vaikuttaa omaan elämäänsä, tulla kuulluksi ja saada apua. 

Yhteiskuntamme on kohdannut suuria ja nopeita muutoksia 2000-luvun aikana. Haasteet ovat tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa hyvin erilaisia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Terveydelliset ongelmat ovat viime vuosina muuttuneet. Painopiste on siirtynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksista mielenterveyden haasteisiin. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suurin yksittäinen syy on masennus, joka vie eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä.

Riittävää ja oikeanlaista apua ei ole nopeasti saatavissa ja ongelmat pitkittyvät. Tämä vaikuttaa laaja-alaisesti niin opiskeluissa kuin työssä jaksamiseen. 

Ihmisiin kohdistuvat odotukset menestymisestä jatkuvasti kiihtyvässä tahdissa ja muuttuvassa ympäristössä, voivat nujertaa kenet tahansa. Meidän pitää pystyä toimimaan niin, että jokainen kokee voivansa elää täysipainoista elämää omana itsenään kiinteänä ja tarpeellisena osana yhteiskuntaamme. Rimaa ei saa asettaa liian korkealle liian varhaisessa vaiheessa.

On kehitettävä ja lisättävä nopeita, matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla ongelmat eivät pitkity. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea pystytään antamaan, sitä pahemmilta tilanteilta vältytään.

Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja mielenterveysongelmien hoitoon on lisättävä matalan kynnyksen resurssia niin varhaiskasvatuksen, koulupolun kuin neuvolajärjestelmän piiriin. Nuorten aikuisten on puolestaan löydettävä helposti keskusteluapua elämän haastavissa kysymyksissä. Rutiininomaisesti toteutettaviin hoidollisiin asioihin on puolestaan kehitettävä yhä toimivampia digitaalisia ratkaisuja, jotta henkilöstöä vapautuu kohtaamista vaativiin hoidollisiin palveluihin.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kantokyvyn osalta huomio tulee kiinnittää myös huoltosuhteemme nopeaan muutokseen seuraavien vuosien aikana. Vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa – toimiakseen edes nykyisellä hyvinvoinnin ja palveluiden tasolla, hyvinvointivaltiomme tarvitsee nopeaa muutoskykyä ja ihmisiä rakentamaan tätä muutosta.

Työllisyyden kasvattamisella on oleellinen rooli siinä, että hyvälaatuiset palvelut pystytään tuottamaan myös tulevaisuudessa ikääntyvälle väestölle. Myös lasten ja perheiden palvelut sekä kaikkien terveyspalvelut on pystyttävä rahoittamaan. Ketään ei ole varaa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tärkeitä toimia on jo onneksi myös tehty. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen, perhevapaauudistus ja sote-uudistus näistä suurimpina. Tästä on hyvä jatkaa. Suuret rakenteelliset muutokset vaativat pitkäjänteistä työskentelyä ja yhteistä tahtotilaa vastata jo ennakoivasti tulevaisuuden horisontissa näkyviin haasteisiin.

Jotta hyvinvointivaltio voi toimia kaikkien parhaaksi, tulee jokaisen Suomessa toimivan tuntea myös halua antaa panoksensa yhteiskunnan toimimisen eteen. Tämä halu rakentuu tiedosta, että on turvassa, kokemuksesta, että on arvokas osa yhteiskuntaa, ja on riittävä juuri omana itsenään. 

Suomi on pidettävä maana, joka huolehtii kaikista ja jota kaikki haluavat rakentaa, kukin omalla panoksellaan.

Hanna Laine

Eduskuntavaaliehdokas SDP,

Kangasala, Pirkanmaa

:

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on valmisteltu useita vuosia. tämä on osin näkynyt niin, että uusia investointeja ei ole tehty ja tilat eivät enää sovi parhaalla mahdollisella tavalla nykyaikaiseen toimintaan. ensimmäisiä tehtäviä tulevalla valtuustolla on palveluverkon tarkastelu. 

Näiden odottelun vuosien aikana on kuitenkin tehty myös loistavaa kehitystyötä. Monessa Pirkanmaan kunnassa on mietitty, miten palveluita voidaan tehdä paremmin ja asiakkaiden tarvetta on kuunnellen. Tästä yhtenä esimerkkinä Aamulehdenkin esiin nostama Ylöjärven lastensuojelun kehittäminen. 

myös Kangasalla on tehty vahvaa kehitystyötä sote-palveluissa. Tässä esimerkkinä kaksi kehitettyä toimintamallia. Neuvolassa käyttöön otettu Vauvaperhetyö Untuvikko, joka on aloitettu 24.9.2021 sekä Nepsy-nappula, jonka kautta tarjotaan matalan kynnyksen arjen tukea lapsiperheille. Nappula on ollut käytössä keväästä 2021 alkaen. Myös muuta kehitystyötä on tehty. Oleellista kehittämisessä on, että henkilökunta on mukana tai uudistaminen on henkilökunnasta lähtöisin. silloin varmistetaan uuden mallin toimivuus myös käytännössä.  Myös asiakkaiden esiin tuoma selvä tarve toimintatapojen muutokselle on hyvä lähtökohta miettiä asioita uudella tavalla.

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä, kun palveluiden toimintamalleja mietitään, on tärkeää tiedostaa, että edellä mainitsemaani kehitystyötä on tehty eri puolilla maakuntaa jo pitkään. Yhdessä on käytävä läpi parhaita käytäntöjä ja otettava niitä käyttöön riippumatta siitä missä ja kenen toimesta ne on kehitetty. Näin saadaan monipuolisesti käyttöön hyviä ja tehokkaita käytännön työssä kehitettyjä malleja. 

Hanna Laine,

Kangasala

Minulta on kysytty ajatuksiani liittyen vammaisten palveluihin. Päätin ne myös kirjoittaa kaikkien luettavaksi. Ensin muutama sana omasta tavastani kohdata ihmisiä joilla on syystä tai toisesta rajoitteita toiminnassaan. 

Haluan kohdata ihmiset aina ensin ihmisinä, en vamman tai sairauden kautta. Liian usein mm. lasten kohdalla puhutaan ensin fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista ja sitten vasta ihmisestä. Haluan, että hyvinvointialueen arvoihin tulee mukaan juuri ihmisen kohtaaminen ja ihmisen palvelut. Kehitysvammaiset tarvitsevat monia samoja palveluita, kuin me muutkin, myös sote puolelta. 

Tässä konkreettisia ajatuksiani:

1. Ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioituksella on suuri merkitys. Kuunnellaanko, pyritäänkö oikeasti saamaan esiin ihmisen oma tahto, vai jonkun ammattilaisen tulkinta siitä, mikä olisi tarpeen ja hyväksi. Eli itsemääräämisoikeus, ja osallisuus omiin asioihin niin kehitysvammaisten asumispalveluissa, kotipalveluissa, avustajapalveluissa, että kaikissa muissakin hyvinvointialueen palveluissa. 

2.Alueelle pitää perustaa vammaisneuvosto, jonka näkemystä kuullaan. 

3.Päätöksiä valmisteltaessa niistä pitää tehdä lapsivaikutusten arvio ja vammaisvaikutusten arvio. 

4.Vammaisella ihmisellä pitää olla kotona asuessa ja asumispalveluissa mahdollisuus omaan sosiaaliseen ja vapaaseen elämään ja häntä pitää siinä auttaa ja tukea, elämää ei saa turhaa rajoittaa. Näitä laatukriteereitä pitää käyttää mm. Asumispalveluita hankittaessa.

5. Henkilökohtaista budjettia pidän mahdollisena, yksilölliset tarpeet paremmin huomion ottavana mallina, juuri kehitysvammaisten kohdalla. Kyse on yksilöistä, omien tarpeidensa kanssa ja silloin ei ole mitään valmista kaikille sopivaa mallia. Samalla palveluiden tarve on kuitenkin suurempi, kuin meillä ilman rajoitteita elävillä. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa pitää ainakin selvittää hyvinvointialueella.

6. Omaishoidon tuki pitää maksaa kaikille siihen oikeutetuille, ja vapaiden pitää toimia. 

7. Säännöllisesti on käytävä keskustelua vammaisjärjestöjen ja omaishoitajien järjestön kanssa palveluiden toimivuudesta. 

Aluevaaleissa valitaan uuden hyvinvointialueen valtuuston jäsenet. Uusi valtuusto päättää siitä missä ja miten alueen sosiaali-  ja terveyspalvelut asukkaille tuotetaan. On tärkeää, että aluevaltuustoon tulee valituksi jäseniä kattavasti eri puolilta Pirkanmaata. Erilaisten alueiden tuntemus on tärkeää palveluiden järjestämisessä. Pitkä ja monipuolinen kokemus päätöksenteossa antaa minulle vahvan pohjan olla mukana luomassa uutta päätöksentekomallia. 

Olen Hanna Laine, 49 vuotias Lähihoitaja Kangasalta. Työskentelen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Toimin luottamustehtävissä mm. Kangasalan valtuuston puheenjohtajana ja Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Harrastan monipuolisesti liikuntaa ja lukemista.

Lasten ja nuorten palvelut

 Perheiden tulee saada tukea ja ohjausta mahdollisimman varhain. Kangasalla on pitkälle kehitelty sähköinen perhekeskus, se on mahdollista ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella. Sitä kautta perhe voi löytää kaikki palvelut yhdestä paikasta ja ottaa yhteyttä. Yhä enemmän palveluita tulee saada varhaiskasvatuksessa ja koulussa ilman lasten kuljettamista paikasta toiseen. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten hyväksi tulee toteuttaa saumattomasti. Koronan jälkihoidossa on huomioitava erityisesti lapset ja nuoret. Lastensuojelun sijaishuoltoa on kehitettävä ja lisättävä alueella omaa palvelua. 

• Perheille tukea oikeaan aikaan. 
• Saumatonta yhteistyötä varhaiskasvatuksessa ja koulussa eri ammattilaisten kesken.
• Koronan jälkihoidosta on huolehdittava riittävästi

Hyvinvoivat työntekijät

Henkilökunnan hyvinvointi näkyy suoraan asiakkaiden laadukkaissa palveluissa. On tärkeää, että henkilökunta on aidosti voimavara ja ihmisiä kohdellaan arvostavasti. Hyvinvointialue on monien eri ammattilasten työpaikka, hoitajien ja lääkäreiden lisäksi on ruokahuollon, puhtaanapidon, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon ja tekniikan ammattilaisia. Työnantajan vaihdos on toteutettava sujuvasti, henkilöstöä kuunnellen. Palkkojen harmonisointi on saatettava nopeasti valmiiksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä,  työssä jaksamisen riittävä tuki  ja tasa-arvoinen kohtelu tekee alueen työpaikoista houkuttelevia.

• Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään johtamiseen
• Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tukea työssä jaksamiseen.
• Tasa-arvoinen kohtelu ja jokaisen työn arvostaminen on tärkeää.

Mielenterveys

Apua mielenterveysongelmiin on saatava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorille apua tulee tarjota kouluissa ja oppilaitoksissa matalalla kynnyksellä. Työikäisten tulee saada apua nopeasti yhdeltä luukulta, pompottelu pois. Ikäihmisten mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Psykiatrisia sairaanhoitajia on saatava lisää sekä kotihoitoon että asumispalveluihin. 

• Hoitotakuu myös mielenterveyspalveluihin
• Oppilaitoksiin matalan kynnyksen keskusteluapua
• Ikäihmisten mielenterveyspalveluihin enemmän huomiota

Ikäihmisten palvelut

Palvelua on saatava oikea aikaisesti oikeaan paikkaan. Ketään ei voi väkisin pitää kotona, jos toimintakyky ei siihen enää riitä. Oikea-aikainen palvelutarpeen kartoitus ja toimintakyvyn riittävä tukeminen mahdollistavat hyvän elämänlaadun mahdollisimman pitkään. Riittävät resurssit kotihoitoon ja asumispalveluihin luovat turvallisuutta.

• oikeaan aikaan yhdeltä luukulta
• Riittävät resurssit kotihoidossa ja asumispalveluissa
• Oikeus tarpeen mukaiseen palvleumuotoon, ketään ei pidetä väkisin kotona

Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon palvelut

Palo – ja pelastustoimen palvelut ovat toimineet Pirkanmaalla aluepelastuslaitoksen järjestämän hyvin. Tämä tilanne pitää säilyttää. Sopimuspalokuntien rooli on merkittävä ja sopimuksia tulee jatkaa. Toiminnan kehittämisessä pitää huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja hyvästä johtamisesta. Apua on saatava koko maakunnan alueella.
Ensihoito on erittäin tärkeässä asemassa, kun henki on kyseessä. Ensihoidon resursseista on huolehdittava ja henkilöstön saatavuus turvattava. Pirkanmaalle olisi hyvä saada keskus, jonka kautta lentopelastus ja lentämällä tapahtuvat potilaskuljetukset toimivat 24/7 koko eteläsuomen alueelle.

• Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien riittävät resurssit turvataan

• Ensihoidon vasteajat pidetään vähintään nykyisellä tasolla

• Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan